Ensinnäkin syvimmät pahoitteluni jokaiselle kolmelle lukijalle yhdessä ja erikseen. Viime päivityksestä on hävyttömän kauan aikaa. Elämä on ollut jotenkin hektistä eikä kotona velloneesta hormonimyrskystäkään ole varsinaisesti ollut apua. S on ollut hieman hankalalla tuulella ja minä olen laskenut mielessäni välillä pitkälti yli kymmeneen. Valitettavasti minäkään en aina ole maailman helpoin ihminen ja pieniltä konflikteilta ei ole vältytty. Nyt tulee ilmainen vinkki kaikille tuleville isukeille: Miettikää tarkasti ne taistelut joihin haluatte osallistua, vastaansanominen usein eskaloi sellaisen sotatilan käyntiin että Pohjois- ja Etelä-Korea vaikuttavat lähes rakastavaisilta sen rinnalla. Miehet valitkaa siis taistelunne ja koittakaa ymmärtää tulevaa äitiä. Pelot elämänmuutoksesta, yleisestä rupsahduksesta ja keskenmenosta yhdistettynä väsymykseen, hormonaaliseen muutokseen ja mahdolliseen pahoinvointiin on semmoinen paketti että vituttaisi sinuakin. Haluan vielä linkittää mainion keskustelupalstaviestin johon törmäsin hakiessani vertaistukea netin syövereistä.
Sitten vähän positiivisempaakin asiaa, joten ottakaa miehet ne kengät pois jalasta ja lykätkää karkumatkaa toistaiseksi. On myös ollut ihania hetkiä, kävelylenkkejä, hyviä keskusteluita ja läheisyyttä. Vauvauutinen konkretisoituu päivä päivältä ja odotus on mukavaa. Henkilökohtainen pakokauhu antaa vielä odottaa itseään ja katselen kaikkea enemmän tai vähemmän vaaleanpunaisten lasien läpi. Kaupungilla kulkiessa tulee vakoiltua vauvoja vaunuissa ja pienten lapsien tohelointia. Välillä melkein pelkää että joku leimaa pedofiiliksi kun lapset kiinnostavat niin paljon. Naisiakin tulee katsottua se 20 cm normaalia alemmaksi arvuutellen onkohan tuo raskaana?
Tänään oli ensimmäinen neuvolakäynti ja siitä mieleen jäi lähinnä pettymys. Olimme netissä jo tutustuneet ensimmäisen neuvolakäynnin anatomiaan ja odotukset olivat suhteellisen maltilliset. Käynti kuitenkin pystyi valitettavasti alittamaan vaatimattomatkin odotukset. Koko käynnin tarkoitus tuntui olevan meidän saattaminen terveydenhuoltobyrokratian rattaisiin ja käynnistä jäi hieman Itä-Saksalainen maku. Mitään testejä ei tehty, raskautta ei todennettu mitenkään ja meille kerrottiin pieni osa siitä mitä olimme jo itse opiskelleet. Ainoaan konkreettiseen kysymykseemme kahden viikon ulkomaanmatkasta marraskuun alussa terveydenhoitaja vastasi laveammin kuin Käteisen Jyrki. Erilaisia brosyyreja tuli kamala pino ja tänään onkin tehty kotiläksyjä. Isänä sain mukaani "käyttöohjekirjan" vauvaan ja se taitaa olla ensimmäinen manuaali jonka olen elämäni aikana lukenut (käyttöohjeethan on tehty vanhuksille, naisille ja lapsille). Pienet autoremontit ja asennushommat ovat kuitenkin läpihuutojuttuja tähän projektiin verrattuna ja olenkin päättänyt edetä (epätyypillisesti itselleni) nöyrästi eteenpäin.
Reissun ehdottomasti parasta antia oli kuitenkin mukavat aamukahvit Viiskulman terveysasemaa vastapäätä sijaisevassa kahvila Crustumissa. Valikoimaa riitti ja leivonnaiset olivat erinomaisia, hinnatkin olivat Helsinkiläisittäin erittäin kohtuulliset. Herkkuhetken jälkeen oli mukavaa lähteä antamaan päivittäinen vaatimaton työpanokseni. Huomenna on muuten viimeinen työpäivä ennen kauan odotettua kesälomaa. Ohjelmassa on ainakin ankaraa mökkeilyä ja veneilyä. Mikäli nämä ilmat eivät ala hiljalleen parantumaan niin joku äkkilähtökin on mahdollinen.
